Nämä sivut ovat mainosvapaat

Takaisin Animukseen

Aivan ensimmäinen Assassin’s Creed -peli julkaistiin vuonna 2007, ja se oli silloin, kun viimeksi pelasin sarjan ensimmäistä osaa. Se oli jotain uutta ja erilaista. Sarja on nähnyt monia pelejä (yhteensä neljätoista pääpeliä), joista uusin on Assassin’s Creed Shadows.

Viimeisin peli, jonka pelasin, oli kuitenkin Assassin’s Creed Valhalla, ja mielestäni se oli aivan liian pitkä, koska peli kesti yli 60 tuntia. Se on ainoa negatiivinen asiani sarjassa, että niistä on tullut liian pitkiä pelattavaksi. Assassin’s Creed Shadowsin luvataan olevan noin 40 tuntia pitkä. Onko sarjan uusin peli siltikin liian pitkä ja tylsä ​​pelata? Mitä uutta sarja voi tarjota pelaajille?

Juoni

Tervetuloa feodaaliseen Japaniin vuonna 1579, Sengoku-kauden viimeiselle jaksolle, sisällissodan aikana. Tarina pyörii kahden päähenkilön Yasuken ja Naoen ympärillä. Yasuke on samurai, kun Naoe on salamurhaaja. Yhdessä he lähtevät Naoen kostoretkelle tappaakseen kaksitoista vihollistaan ​​ja saadakseen takaisin salaperäisen laatikon, joka varastettiin Naoen isältä.

Peli esittelee muita todellisia historiallisia hahmoja (ei vain Yasukea), kuten Oda Nobunagaa hänen huippunsa aikana voitettuaan Takeda-klaanin vallankumouksellisella arquebus-tuliaseiden käytöllä, mikä oli käännekohta Japanin sodankäynnissä.

Juoni oli hyvä ja täyteläinen, mutta en pitänyt kaikista hahmoista ja siitä, kuinka pinnallisilta he tuntuivat, puhumattakaan kaikista NPC:istä. Minun on myönnettävä, etten tiennyt paljoakaan näistä todellisista historiallisista hahmoista ennen tätä peliä, joten en voi sukeltaa niihin sen enempää. Mutta tarinassa oli hyviä ja huonoja puolia ja joitain juonenkäänteitä, joista pidän aina kaikissa tarinoissa. Assassin’s Creed -pelinä tämä oli yksi peli, josta nautin pelattuani Assassin’s Creed Valhalla -peliä. Se saattaa johtua siitä, että Assassin’s Creed Shadows on lyhyempi kuin muut viimeaikaiset pelit, mikä säilytti kiinnostukseni ja en tuntenut oloani ylikuormittuneeksi ja tylsäksi pelin päätyttyä.

Pelattavuus, ohjattavuus, äänet ja grafiikat

Jos et jo tiennyt, Assassin’s Creed Shadows on pitkälle kehitetty peli. Se on avoimen maailman toimintaseikkailupeli, jossa on RPG-pelimekaniikka. Mutta silti oli erittäin helppo ymmärtää, mitä tehdä ja minne mennä. Pelaaja pelaa Naoen ja Yasuken kanssa vaihtelevasti. Naoen pelattavuus on enemmän hiippailua ja salamurhien tekemistä, kun Yasuke on samuraina erittäin taisteleva. Lyhyesti sanottuna peli on kuin mikä tahansa muu Assassin’s Creed -peli, mutta tällä kertaa se tapahtuu vain Japanissa. Aiempiin peleihin verrattuna Shadows on jokseenkin erilainen, kuten vapaata kiipeilyä ei enää ole, pelaaja voi kiivetä vain tietyille seinille. Myöskään huippupisteisiin kiipeämisen ja alueen skannauksen jälkeen pelaajat eivät automaattisesti saa kaikkea näkyviin kartalle.

Minun piti käydä tehtävissä, kiivetä tietyille korkeille pisteille saadakseni yleiskuvan alueesta (niitä myös käytetään fast travel pisteinä), kerätä ryöstösaalista ja muita esineitä käyttääkseni niitä esimerkiksi turvapaikalla, jonne voi rakentaa lisää vaikkapa taloja, hankkia parempia varusteita ja aseita, päivittää statusta exp-pisteillä. Statuksien päivittäminen ei ole niin yksinkertaista, pelaajan on mentävä temppeleihin (joita on ympäri maata) ja tehtävä siellä pieniä tehtäviä saadakseen “Knowledge Points”, joita käytetään uuden tason avaamiseen.

Naoena pelatessani pidin siitä, kuinka pystyin piiloutumaan varjoihin, jopa sammuttamaan kynttilöitä ja lyhtyjä ympäriltäni sulautuakseni ympäristöön. Yasuken pelattavuus oli paljon helpompaa, ainakin minulle, sillä hän oli paljon paremmin varusteltu parempine aseineen ja suojineen. Pelaaja voi valita, kuinka tunkeutua paikkoihin. Yasuken kanssa enimmäkseen vain juoksin mainittuun paikkaan ja tapoin kaikki, koska Yasuken kanssa oli paljon vaikeampaa hiipiä ympäriinsä. Hän on iso, karski ja ennen kaikkea äänekäs. Naoen kanssa tykkäsin hiiviskellä ympäriinsä tehdä ​​salamurhia ja suunnitella liikkeitäni.

Assassin’s Creed Shadows tarjoaa neljä vaikeustasoa ja vaihtoehtoja, kuten “Guaranteed Assassination” ja “Canon Mode”, mikä tekee valinnoista automaattisia kaanonin tarinan mukaisesti. Vaikeustaso ei määrää vain sitä, kuinka helppoa on tappaa vihollisia, vaan myös kuinka helppoa on hiipiä ympäriinsä ja kuinka helposti viholliset näkevät sinut ja reagoivat.

Hahmojen hallinta tuntui hyvältä ja mukavalta ja kiipeily oli tyydyttävää. Vihollisia vastaan ​​taisteleminen ei ole vain nappuloiden painamista niin paljon kuin sielu sieltää, vaan ajoitus, torjuminen ja väistäminen ovat avainasemassa. En pitänyt aina hevosen kanssa matkustamisesta. Sen kanssa ei vain tuntunut hyvältä ratsastaa metsässä, koska se takertui helposti puihin ja muihin asioihin. Käytin sitä vain, jos matka, joka minun piti kulkea, oli erittäin pitkä. Taistelu oli hyvin suunniteltu. Se tuntui oikealta, eikä siitä ollut mitään negatiivista sanottavaa. Naoe oli erittäin nopea liikkeissään, kun Yasuke oli paljon hitaampi, mutta tehokkaampi. Assassin’s Creed Shadows tarjoaa vaihtoehtoja, kuten ohjauksen uudelleenkartoituksen ja muita yksinkertaistettuja painikkeita.

Nautin aina siitä, kun videopeliä voidaan pelata sen alkuperäisellä kielellä, tässä tapauksessa japaniksi. Pelasin puolet pelistä englanniksi ja puolet japaniksi. En voi kommentoida paljoakaan japanilaisesta ääninäyttelystä, koska en puhu kieltä, mutta englannin ääninäyttely oli hyvästä huonoon. Tarkoitan tällä, että ne kuulostivat hyvin monotoniselta. Mitä tulee maailman ääniin, se oli kaunista kuunneltavaa. Kaikki ruohon kahinasta tuulen tahtiin pelin musiikkiin oli erittäin hienosti tehty.

Visuaalisesti peli näyttää kauniilta ja elävältä. Maisemat, kaupungit ja luonto oli todella kaunista katseltavaa, mutta peli oli öisin hyvin pimeä. Välikohtauksista totean, että kaikki hahmojen kasvo-animaatiot näyttivät hyvin robottimaisilta ja hieman oudolta. Huomaa, että minulla on pelistä varhainen arvostelukopio, joten nämä kaikki varmaan korjataan ennen julkaisua. Pelissä ei myöskään ollut mitään yllättävää esiin ponnahtavia grafiikoita tai mitään bugista tai häiritsevää, jota arvostan suuresti. Assassin’s Creed Shadowsissa on erilaisia ​​vuodenaikoja ja peli muuttuu sen myötä. Kuten resurssien kerääminen ja kausiluonteisten peliominaisuuksien hyödyntäminen, kuten korkean ruohon ja matalien lampien käyttäminen suojana kesällä tai lumimyrskyjen käyttö hiljentämään liikkeitä talvella.

Peli tarjoaa seuraavat graafiset vaihtoehdot: Performance (60 fps), Fidelity (30 fps) ja Balanced (40 fps). Pelasin tämän läpi Fidelity-tilassa (PS5 Pro:lla), koska itse pidän paremmasta grafiikasta kuin korkeasta fps:istä.

Mitä laatikossa on?

15 tunnin pelattuani taisin jo nähdä koko pelin ja mitä sillä oli tarjottavana. Pelin tarina on noin 30 tuntia pitkä. Assassin’s Creed Shadowsissa on loistava pelattavuus, kauniit visuaalit, kauniisti rakennettu maailma ja hyvä tarina. Onko se pakollinen peli ja jotain muuta kuin muut Assassin’s Creed -pelit? Kyllä, tavallaan. Mikäli pidät tämän tyyppisistä peleistä, suosittelen lämpimästi pelaamaan tätä.

Assassin’s Creed Shadows löytyy PS5 (arvosteltu PS5 Pro:lla), Xbox Series X|S, macOS ja Windowsille.

(Arvostelukopion antanut julkaisija)

PISTEET:

4/5

“Pidin siitä, kuinka pystyin piiloutumaan varjoihin, jopa sammuttamaan kynttilöitä ja lyhtyjä ympäriltäni sulautuakseni ympäristöön”

Julkaisupäivä: 20. Maaliskuuta, 2025
Laji: Toiminta / Roolipeli
Kehittäjä: Ubisoft
Julkaisija: Ubisoft
Alustat: PS5 (arvosteltu PS5 Pro:lla)
Xbox Series X|S
macOS
iPadOS
Windows

 

Nämä sivut ovat mainosvapaat