Nämä sivut ovat mainosvapaat

Ei heti hetkauttanut

Donkey Kong -pelit eivät ole olleet pelejä, jotka ovat olleet pakko-pelata listallani. Pelasin kyllä niitä 90-luvulla Super Nintendolla. Pelit eivät olleet mitä helpoimpia, enkä sen jälkeen koskaan innostunut pelaamaan niitä. Kun Donkey Kong Bananza julkaistiin, en ollut siitä ikään innostunut. En vain tiedä miksi, mutta kun Nintendolta tuli uusi esittelyvideo pelattavuudesta ja maailmasta, olin tavallaan vakuuttunut. Ja niin teinkin, ostin Donkey Kong Bananzan julkaisun yhteydessä ja pelasin sen läpi.

Juoni

Donkey Kong Islandin eloisassa maailmassa alkaa aarteenetsintä Ingot Islellä, jossa kaivostyöläiset kaivavat etsien vaikeasti tavoitettavia Banandium-jalokiviä, joka on uusi löydös kaivosten syvyyksistä. Donkey Kong lähtee kohti kaivoksia kerätäkseen jalokiviä, mutta kohtaa VoidConin, ilkeän organisaation, jota johtaa konna Void Kong, sekä hänen lakeijonsa Grumpy ja Poppy, jotka ryöstävät jalokiviä ja romuttavat kaivoksen. Pyrkimyksenään pysäyttää VoidCon Donkey Kong navigoi salaperäisen vajoaman läpi ja sukeltaa laajaan maanalaiseen maailmaan, jossa asuu maanalaisten apinoiden yhteisö.

Näin peli alkaa. Donkey Kong ja hänen kumppaninsa tapaavat uusia ja oudompia asukkaita — ja yhä monipuolisempia maastoja — uskaltautuessaan yhä syvemmälle ja syvemmälle Maan ytimeen pysäyttääkseen Void Kongin. Mielestäni tarina oli kokonaisuudessaan ihan OK, melko ohut, mutta riittävä.

Pelattavuus, ohjattavuus, äänet ja visuaalinen ilme

Donkey Kong Bananzan pelattavuus on 3D-tasohyppelyä, johon on sekoitettu ympäristön tuhoamista. Pelaajat voivat kirjaimellisesti rikkoa lähes kaiken tasoilla, jotka olivat erilaisia biomeja jäämaailmoista laavamaihin. Tasot itsessään ovat maan alla, ja Donkey Kongin on matkustettava planeetan ytimeen. Yksin DK ei ole, sillä hänellä on mukanaan nuori tyttö, Pauline, joka osaa laulaa ja avata siten uusia alueita ja muita lukittavia asioita. Pelaajat pelaavat Donkey Kongina, gorillana, joka etsii Banandium-jalokiviä, jotka auttavat häntä parantamaan taitojaan. Tasoja voi nostaa paljon, kuten terveyttä ja ympäristön murskausvoimaa. DK voi myös muuttua erilaisiksi eläimiksi, joilla on ajallisesti rajoitetut voimat. Muodonmuutokset antavat hänelle mahdollisuuden käyttää tehokkaita uusia liikkeitä.

Mielestäni pelattavuus oli oudon koukuttavaa ja rauhoittavaa. Peli ei ollut liian vaikea pelata, ja olin varma, että kamera (kuten monissa 3D-tasohyppelypeleissä) olisi huono — mutta se ei ollut. Kamera seurasi DK:ta hyvin ja se pystyi helposti seuraamaan DK:n kaivaessa tietään läpi maan. Donkey Kong Bananzassa on paljon erittäin hyvin tehtyjä pomotaisteluita. En kokenut niitä vaikeiksi, mutta hauskoiksi päihittää.

DK:n ohjaaminen oli tehty erinomaiseksi. Tietyt painikkeet ohjaimessa ohjaavat tiettyjä murskaussuuntia: ylös, alas ja eteenpäin. Se teki pelattavuudesta paljon helpompaa ja oli ohjattavuuden kannalta järkevää. DK voi myös hypätä, pyöriä, poimia esineitä/maata ja heittää niitä, läimäyttää maata (joka kerää lähellä olevia esineitä ja toimii myös kaikuluotaimena, joka näyttää piilotettuja aarteita). Supervoimien avulla hän voi myös tehdä asioita, kuten lentää ja juosta nopeasti.

Donkey Kong Bananzan musiikki on hyvin samanlaista kuin kaikissa muissakin Donkey Kong -peleissä, vaikkakaan ei yhtä mieleenpainuvaa. Peli on ääninäytelty vain joissakin osissa. Ainoa englantia puhuva henkilö oli Pauline, kun taas muut hahmot (eläimet ja kivet) puhuivat kuten Banjo-Kazooien hahmot; mumisten jotain epäselvää. Mutta älä huoli, tekstitykset ovat automaattisesti päällä.

Graafisesti Donkey Kong Bananza näytti hyvältä. Grafiikka ei ollut mitenkään realistista, vaan tyyliteltyä. Kaikki oli kirkasta ja värikästä. Donkey Kongin uusi ulkoasu näytti hyvältä, kaikki tasot olivat erilaisia ja vihollisten design oli loistava. Suorituskyvyn suhteen peli kärsi ajoittain, mutta on huomattava, että sen pyörittämiseen kului todennäköisesti kaikki Nintendo Switch 2:n tehot, eivätkä pienet notkahdukset siellä täällä pilanneet pelikokemustani lainkaan.

Viimeinen banaanilaiva

Pidin ajastani Donkey Kong Bananzan kanssa, ja siitä tuli oitis suosikki Switch 2 -pelini tähän mennessä. Peli kestää noin 15–20 tuntia, jos pelaat sen vain läpi, mutta kaiken kerääminen vie noin 40 tuntia. Peli on hyvin tehty ja jokainen sen osa toimii täydellisesti. Siinä saattaa olla pieniä suorituskykyongelmia, mutta ne ovat huomattavissa vain tietyillä alueille/tapahtumilla. Voin vain lämpimästi suositella tätä peliä kaikille, jos pidät peleistä, kuten Super Mario Odyssey, tulet pitämään Donkey Kong Bananzasta.

Donkey Kong Bananza on saatavilla vain Nintendo Switch 2:lle.

PISTEET:

5/5

“Mielestäni pelattavuus oli oudon koukuttavaa ja rauhoittavaa”

Julkaisupäivä: 17. Heinäkuuta, 2025
Laji: Toiminta / Tasohyppely
Kehittäjä: Nintendo
Julkaisija: Nintendo
Alustat: Nintendo Switch 2 (Arvosteltu)

 

Nämä sivut ovat mainosvapaat